Lohtusuklaata

Hei, olen Lilli-Marjukka ja olen lohtusyöjä.

Varmasti jokaisella on joskus päiviä, kun asiat tuntuvat kaatuvan päälle, eikä mistään tule mitään? Minulla oli sellainen päivä eilen, jähmeän maanatain kunniaksi.

Tänään seinät tuntuvat myös kaatuvan päälle ja taivaskin sataa niskaan.

Onneksi on suklaata! Paljon!

Eilen jo havaitsin, että meiltä löytyy kaapista ehkä turhan kattavasti suklaata. Löytyy sitä ihan perus Tobleronea, Fazerin sinistä (varmaan neljä levyä!) ja taloussuklaata. Eilen oli myös Fazerinaa, mutta se kyllä pääsi eilisissä tunteenpuuskahduksissa jo loppumaan.

Nyt kun tytöt nukkuvat päikkäreitä, on äidin aika hipsiä television ääreen katsomaan eilistä Ally McBealia ja nauttimaan pari palaa suklaata ja kuppi vastakeitettyä kahvia!

Ylitulkitkaapa tätä!

Koska kirpparilöydöt aiheuttivat sellaisen ylitulkintaryöpyn etenkin facebookin chatin puolella, niin kerronpa täällä vielä minkä värisiä lankoja ostin tulokkaan vaatteita varten muutamia päiviä sitten.

Tämä ei ollut uusi juttu Jämälankalaatikon lukijoille.

Menikö pää sekaisin? ;)

Lystisunnuntai

Tänään oli kaikin puolin lysti sunnuntai. Aamupäivällä ulkoiltiin koko perheen voimin ja ihailtiin lähes lumetonta pihaa. Takapihalla on vielä kinoksia talven lumitöiden jäljiltä, mutta hiekkalaatikko on jo kaivettu lumen alta esiin. Ehkä ensi viikolla voi heittäytyä jo ihan hurjaksi ja kaivaa pihakalusteet pressun alta ja ulkoilla kirjan ja kahvin kanssa samalla, kun tytöt kilpailee siitä, kumpi ehtii syödä enemmän hiekkaa hiekkalaatikosta!

Iltapäivällä, päikkäreitten jälkeen syötiin pannukakkua kermavaahdolla ja hillolla. Oli namia! Pitihän sitä pannaria tehdä, kun lounaaksikin syötiin hernekeittoa (joka tehtiin alusta alkaen itse! Herneet illalla likoamaan ja...) Suurin lysti alkoi pannarin jälkeen, kun suuntasimme Valkealatalolle MLL:n Etelä-Valkealan paikallisyhdistyksen järjestämään Lystisunnuntai-tapahtumaan.

Oma lempparini tapahtumassa oli kirppis. Tein sieltä (mielestäni) erinomaisia löytöjä.

Vanuhaalari 2007 vuoden äitiyspakkauksesta, kolmet puolipotkarit, yhdet housut, kypärämyssy, pitkähihainen traktoribody, lyhythihainen Virkkuukoukkusen (Hurmuri heebo-)body ja ruskea kypärämyssy, koko setti alle kahdella eurolla. Uskallan väittää, että vanuhaalaria, vihreitä puolipotkareita ja traktori-bodyä ei ole kertaakaan pidetty!

Löytöjen värimailmasta on turha tehdä pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä tulokkaan sukupuolesta. Pieniä pinkkejä vaatteita meillä on (jostain syystä) kaapit ja laatikot täynnä, mutta neutraalimmat (ja "poikien") värit puuttuvat kaapista lähes kokonaan. Jos Myrtti osoittautuu pojaksi, löytyy meiltä pojallekin sopivaa vaatetta. Mikäli Myrtti taas on samaa merkkiä siskojensa kanssa, päätyvät käyttöön kaikki muut tänään tehdyt löydöt, paitsi Hurmuri heebo-body, joka pääsee lahjaksi jollekin ihanalle, pienelle pojalle.

 Päivällisellä tyhjennettiin jääkaappi viikon aikana kertyneistä jämistä, ja tehtiin lämpimiä voileipiä. Miksei aina voisi olla (lysti)sunnuntai?

Makkarin tapetti

Lupasin toisaalla napata kuvan meidän makuhuoneen tapetista.

Lukuisten kuvausyritysten jälkeen totesin että meidän vanhahtavalla pikkukameralla, jonka akku on tuhannen päreinä ja linssi naarmuissa ja kuolassa, on hyvin haastavaa saada hyvää kuvaa valoisassa makkarissa. Laitoin sälekaihtimetkin kiinni, mutta eipä tuo valon määrään vaikuttanut.

Kuvaa klikkamalla saat sen näkymään suurempana!

Tässä siis kuva meidän makuhuoneesta, pääosassa koivutapetti. Tapetti on vain yhdellä seinällä, loput seinät on maalattu maalarinvalkoisella. Ikkuna on samalla seinällä kuvassa näkyvän lapun kanssa. Verhot ovat jääneet ripustamatta, eikä niitä enää viitsi ripustaa, kun tästä kodista toivottavasti kesällä muutetaan pois.

Seinällä näkyvä hylly on miehen nikkaroima, samoin yöpöydät. Turha urkkia ja kurkkia kirjoja hyllystä, ette saa kuitenkaan niistä selvää. (Alempi on Emily Brontën Hymiseva Harju ja ylempi  Richard Yatesin Revolutionary Road. Twilight-sarjan kirjat piilotin yöpöydän alle.)

Mattoja ei tässä kuvassa näy, mutta ovat mallia räsy ja väriltään valko-mustat.
Mielestäni hyvin koivumaiset.

Lyhyt pääsiäispläjäys

Meidän pääsiäisestä on vain vähän kuvia, mutta muutamia juttuja haluan silti jakaa.

Jotkut ihmiset syövät elääkseen, itse kuulun niihin, jotka elävät syödäkseen. Pahaa ruokaa ei kannata syödä ja hyvä mieli tulee kun saa jotain oikein herkullista nassuunsa ja massuunsa. Erityisesti herkut ovat lähellä sydäntäni! Herkkuaarteet löydän lähes poikkeuksetta Kinuskikissalta, kuten nämäkin maapähkinävoimuffinsit.

 

Pääsiäisenä syötiin myös kevyen raikasta jugurttikakkua, mutta kuva siitä on vielä matkalla...

Rairuohot laitettiin asiaan kuuluvasti kasvamaan jo ennen Palmusunnuntaita, ja ne kasvoivat ylipitkiksi ja erittäin hävyttömän näköiseksi jo ennen  Pitkäperjantaita. Niistä ei siis ole kuvia. Kuvia ei ole myöskään niistä ihanan keltaisista pikkutipu-koristeista, jotka muuttivat muotoaan vuosikkaan pikkuneidin käsittelyssä. Pulskista tipuista tuli pitkiä, hoikkia ja erittäin kuolaisia!

Etupihan portaille, vanhaan peltiseen kastelukannuun, löytyi pajun oksia miehen työmatkan varrelta. Hiukan pelotti, miten paperiset koristemunat kestävät tuulta ja räntää, mutta hyvin näyttivät pärjäävän. Pari askelmaa alempana näkyy reppanat narsissit, joiden kukkia ei näy vieläkään. Pitäisiköhän ne nostaa pariksi päiväksi sisälle..?

Loppuun vielä ihana pikkunoita, joka roikkui pääsiäisenä meidän oven pielessä. Tekisi mieli sanoa, että itse olen noidan tehnyt, mutta se olisi vale. Olen pohjattoman kateellinen sille ihmiselle, joka on keksinyt askarrella näin hulvattoman hauskan koristeen. Sain noidan pääsiäislahjaksi äidiltäni, joka oli ostanut sen työkaveriltaan. En teidä oliko työkaveri väsäillyt noitia yön pimeinä tunteina, vai kentie joku hänen tuttunsa. Hieno se on silti!

Rauhallista ja siunattua pääsiäistä!

Rakas

Tänä aamuna heräsin huomattavasti aikaisemmin kuin yleensä. Herätyskello soi 6.00, eli aivan liian aikaisin, jos minulta kysytään. Aikainen herääminen oli kyllä jokaisen haukotuksen arvoinen! Äitiyspolin ultrasta saatiin muistoksi kuva meidän pienimmästä rakkaasta.

Kaikki näytti juuri siltä kuin pitikin <3

Loppukesää odotellessa!