perjantai 25. marraskuuta 2011

Laatuaikaa

Perhe lähti Cittariin hoitamaan viikonloppuostoksia. Koska isot kaupat ja minä, ei vaan sovita yhteen, on koko perheen hyvinvoinnin kannalta järkevintä että jään näissä tilanteissa yksin kotiin.

Keskiviikkona kotiin saapui vihdoin meidän uusi, uljas tietokone, jonka seurassa aion tämän yksinäisen kotiajan käyttää. Luvassa on yksi jakso Muodin huipulle 7. kautta, Royalin uutta kerrossuklaata ja käsityö. Ei mielestäni lainkaan pöllömpi tapa "tehdä" perheen viikonloppuostoksia!

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Susipoika ilman paitaa

Äiti pääsi eilen illalla tuulettumaan. Illan teema oli "ystävä kainaloon ja elokuviin", tai ehkä sittenkin "Susipoika ilman paitaa"? Kävin siis katsastamassa uuden Twilight-elokuvan (jossa susipoika oli valitettavan vähän ilman paitaa). Ette arvaa millaisia unia näin viime yönä...
 
 
 
 En osaa päättää, mikä illassa oli parasta. Ilta ilman lapsia, mahtava seura, iso pussi irtokarkkeja ihan vaan itselle, Susipoika vai koko elokuva? Ehkä ei tarvitsekaan päättää. Koko ilta oli kokonaisuutena niin huippu, että tämän voimalla pärjään varmasti loppuviikon. Tai ainakin keskiviikkoon asti!

torstai 17. marraskuuta 2011

Onni ja Ilona

Eilen tajusin että lähipiiriin on seuraavien kuukausien aikana pullahtamassa useampia vauvoja. En tiedä kuinka moni muu harrastaa edelleen perinteisen postin, siis etanapostin, lähettämistä facebook-onnittelujen sijaan. Itse rakastan oikean postin lähettämistä ja saamista. Vauvan toivottaminen tervetulleksi ja tuoreiden vanhempien onnittelu on mielestäni edelleen hyvä tapa, vaikka eletäänkin 2010-lukua.

Kahden pienen tyttären äitinä olen saanut oman osuuteni vaaleanpunaisista rimpsukorteista, joita marketit ovat pullollaan. Tunnustettakoon, että vaaleanpunainen ei varsinaisesti kuulu lempiväreihini, eikä ne rimpsutkaan ole  välttämätt minun makuuni. Poikavauvojen korttivalikoima ei tunnu olevan yhtään suurempi. Viime syksynä löysin netistä ratkaisun suppean värimaailman ongelmaan, kun kaveri vinkkasi Onni ja Ilona -korteista.

Kortit ovat ihanan iloisia ja ehkä jopa hieman retrohenkisiä. Kuvat eivät ole tylsiä kapaloituja nyyttejä, vaan selkeitä ja värikkäitä eläimiä, marjoja, autoja ja lastenvaunuja. Juuri sellaisia kuvia, joita vauvakin katsoo ,vajaavaisella näöllään, mielellään. Vähän kuin se vanha kunnon keltainen hymynaama punaisella taustalla!

Näitä kortteja meiltä on lähtenyt ihanille pienille vauvoille tervetuliaisiksi, ja eilen tilasin näitä jo lisää! Kortteja on iso valikoima ja määrät saa valita ihan itse. Minä tilasin tälläisen setin:
 

Jos tilasi 12 korttia, tai enemmän, sai kaupanpäälisiksi pienen kangaskassin, joka näkyy kuvassa etualalla. Nämä siis tilattiin eilen, ja saapuivat postilaatikkoon tänään. Ilahduttavan nopeaa palvelua! 

Käykäähän kurkkaamassa!

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

kAHvi

Suhteeni kahviin on monimutkainen. Opettelin kahvin juonnin lukiossa, koska se oli sosiaalisesti kannattavaa. En niinkään pitänyt mausta, mutta seurasta sitäkin enemmän. Nyttemmin olen tarkka kahvin mausta, enkä ole valmis juomaan pahaa kahvia edes hyvässä seurassa. Kaameimmat kahvit top 3 näyttää tältä:

3. Lähkärin kahvi. Vietin elämästäni n. 4kuukautta Ryttylässä Kansanlähetysopistolla ja nautin tuona aikana PALJON kahvia ihan vaan seuran ja hengaamisen vuoksi. Kahvin maku oli... sanoin kuvaamaton. Aivan hirveää kuraa, todennäköisesti aamulla keitettyä ja koko päivän termoksessa säilöttyä.

2. Matalan kahvi. Veitin suuren osan teinivuosistani Kouvolan seurakunnan nuorten yökahvilassa Matalassa Kynnyksessä ja ryystin sinä aikana kyseisen paikan kahvia varmaan kymmeniä, ellen jopa satoja litroja. Mietin aina miksi kahvi on niin ällöä, kunnes kerran keittiön puolella törmäsin AUKINAISEEN kahvipakettiin. Nam, kahvi oli ihanasti mehustunut ilman kanssa. DO NOT TRY THIS AT HOME!

1. Kämppäkahvi. Kaameimmat kahvit top 3 ehdoton voittaja. En usko että maailmassa on hirveämpää kahvia kuin lukioaikaisella bändikämpällä juotu kura. Kahviporoja säilöttiin muoviastiassa joka ei ollut ilmatiivis, keitinvesi oli niin rautaista että jos sillä olis pessyt blondatut hiukset olisi hiuksiin epäilemättä saanut kivan vihreän hohteen, eikä maitoa ollut saatavilla koska kämpässä ei ollut paikkaa missä sitä säilyttää. Tähän maito-ongelmaan oli tosin ratkaisu: pieni tujaus Baileysia. Yäk! Tätä kuraa tosin juotiin kerta jos toinenkin. 

Nykyään kyseenalaisimmat kahvikokemukseni koostuvat  lähinnä yhtälöstä kaksi pientä tyttöä ja liian vähän aikaa a) keittää kahvi tai b) juoda kahvi lämpimänä. Ongelmaan a löytyy ratkaisu pikakahvista, joka useimmiten on niin pahaa että lentää lavuaariin ensimmäisen hörppäyksen jälkeen. Ongelmaan b taas on olemassa "jokaisen kotiäidin let's go-ratkaisu" (ja nyt alkaa hävettää): mikrossa lämmitetty kahvi. Siis kahvi, jota ei lämpimänä ehdi juoda, ja joka käy mikrossa x-kertaa ennen kuin tulee jouduksi. 

 
 
Ensimmäisiä raskausoireita molempien tyttöjen kohdalla on ollut kahvin ällöttävyys. Jo pelkkä kahvin läsnäolo huoneessa tai ajatus kahvista on ajanut minut halailemaan pönttöä. Tosin, jos kahvin on yrittänyt jättää kokonaan pois on palkintona ollut maailman järkyttävin päänsärky.

Nykyään juon kaksi kuppia kahvia päivässä. Ensimmäinen kuppi aamulla, jotta päivä lähtee käyntiin ja poinen puoliltapäivin, palkinnoksi hyvin sujuneesta aamupäivästä ja  merkiksi parin tunnin omasta rauhasta kun lapset on vihdoin saatu päikkäreille. Ehkä kahvi on minulle nykyään, enemmän kuin mitään muuta, synonyymi kiireettömyydelle. Jos on aikaa juoda kahvia, ei ole kiire mihinkään.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Joulustressi

Viime viikolla se iski tajuntaan. Ensin tuli painajainen joulukorteista: olin lähettänyt läheisilleni joulukortit "Ihan Vitun Hyvää Joulua!"-tekstillä. HUPS! Seuraavana iltana ei tullut uni kun tajusin että joulu on jo ensi kuussa! Eihän tässä muuten mitään syytä paniikkiin olisikaan, mutta ihmiselle, joka pyrkii tekemään suurimman osan joululahjoista käsin (ja jolla on kaksi pientä lasta kotona estämässä tätä toteutumasta), kuukausi on todella lyhyt aika. Että JAIKS!

Joulustressi.

Eilen illalla otin käyttöön hyväksi havaitun joulustressinlievityskeinon ja lueskelin Marttojen Joulukirjaa. Siellä, heti sisäkannessa, todetaan että "Siivoa komero jos aiot viettää siellä joulun" ja johan helpotti. Mutta vain vähän. Ne joululahjat pitää silti saada valmiiksi.