tiistai 27. maaliskuuta 2012

Ihan ite!

Inkku, 2 vuotta 10 kuukautta, totesi tänään puoli viideltä että "äiti lähtee rimpsalle!" No, miten kukakin "rimpsan" käsittää. Tämä äiskä suuntasi tiensä Marttojen kukka-asetelma iltaan. Pakkohan niistä omista tuotoksista oli sitten ottaa kuvat ja tuoda tänne blogiin, sen verran ylpeä olen itsestäni! Harmi että keittiön valo ei ole mitä parhain näitten ihanuuksien kuvaamiseen..


Pienessä Aalto-maljakossa on lyhennetty kimppu tulppaaneja ja "jotain vihreää roskaa". 
Muuta ei tarvittu. 


Ulos tein asetelman viidestä nupullaan olevasta tulppanista, "keltaisesta hörselöstä" ja "jännistä kepeistä". Jos huomenna paistaa aurinko, taidan ottaa tästä jälkimmäisestä tuotoksesta kuvia ulkona!

Pullat uunissa

Mä tykkään leipoa. Yleensä leivon muutaman kerran viikossa, vaikka pakkasesta löytyy aina pullaa ja piirakkaa yllätysvieraitten varalta. Tänään on rahkapullien vuoro. Rahkapullat on yksi miehen lemppareista, ja siksipä niitä nyt leivonkin. Kutsutaan tätä hetkä "rahkapulla-vaiheeksi".


Alkuraskaus on mulla perinteisesti ollut oksennuksen täyteinen, ja olen jokaisessa raskaudessa voinut vähintään ensimmäiset kaksi kuukautta niin huonosti, että nomaalista elämästä ei ole tullut mitään. Ja nyt ei sitten taas puhuta siitä "vähän ällöttää"-pahoinvoinnista, vaan sellaisesta "vesikään ei pysy sisällä"-24/7-yrjöilystä. Sanomattakin on selvää, että meidän perheen kodihuolto ja tyttöjen hoito ei ole ollut alkuvuodesta mun heiniä! Päävastuussa edellisistä on siis ollut mies, jolla kaiken edellämainitun lisäksi on myös kasista neljään työ.

Rahkapulla-vaihe iskee aina siinä vaiheessa raskautta, kun elämä alkaa olla kunnolla voiton puolella ja haluaa jollain tavalla kiittää miestä kaikesta siitä rankkuudesta, mitä alkuraskaudessa elettiin. Nyt on se hetki. (Loppuraskaus on sitten taas oma lukunsa, mutta itketään sitä sitten myöhemmin..)

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Lastenhuone

Tekisi mieli väittää että meidän lastenhuoneessa näyttää aina tältä:


Joo, ei näytä. Siivosin äsken pidemmän tovin, ihan vaan sen kunniaksi että molemmat tytöt nukkuivat päikkäreitä samaan aikaan. Toinen ulkona ja toinen isin kainalossa vanhempien makkarissa. Oli pakko ottaa siivotusta huoneesta kuvia muistoksi siitä, että joskus on ollut siistiä..


Myös parit (huonosti kuvatut) yksityiskohdat tuli ikuistettua. Ikkunan edessä roikkuu kameleita ja norsuja. Sopii mielestäny hyvin huoneen eläinaiheiseen tapettiin.


Ylemmässä taulussa on "isi ja äiti" ja esikoinen on Omppuna äitin masussa. Taulun on maalannut minun rakas ystäväni ja esikoisen kummitäti. Alempi taulu on saman ihmisen käsialaa ja siinä on meidän pienempi neiti, KevätVarpunen.


Esikoinen on kassi- ja laukkufriikki. Siivouksen yhteydessä veskojen määrää rajoitettiin ja osa laitettiin piiloon vaatehuoneeseen.Ehkä sitä pärjää neljällä kassilla ja yhdellä repulla. Ainakin jos se reppu onkin nalle/koira..?


Loppuun vielä esikoisen taideteos, joka on kunniapaikalla lastenhuoneen ovessa näytillä.



Ehkä seuraavaksi siivoan keittiön..?

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Fetapinaattipiirakkaa

Eilen leivoin pinaatinnälkääni fetapinaattipiirakkaa, joka osoittautui niin hyväksi, että leivoin sitä aamulla lisää. Omaksi puolustukseksi pitää sanoa, että tälle aamulle piti olla tulossa ystäviä aamupalalle, enkä siis tehnyt piirakkaa ihan puhtaasti omaan pinaattihimooni. Enpä!


 Resepti on mallia omasta päästä, ja kuuluu näin:

Pohja: 
150g voita
n. 3dl vehnäjauhoja
n 3rkl vettä

Täyte:
1 pussi pinaattia
2dl ruokakermaa
2 munaa

Pinnalle fetaa ja paprikaa

Pohja aineet sekoitetaan keskenään. Pohjaa paistetaan uunissa 200:ssa asteessa n. 15 minuuttia. Täyte sekoitetaan ja lisätään esipaistetun pohja päälle. Feta ja paprika pinnalle. Koko komeus takaisin uuniin n. 20:ksi minuutiksi, tai siihen saakka, että pinta on hyytynyt ja ehkä myös vähän saanut väriä. (Mieltymyksiä on monia...)

Aamupalaseura estyi, mutta naapurista sain kahviseuraa ja tytötkin pääsivät maistamaan fetapiirakkaa. Maistui kaikille, vaikka puolet ruuasta taisi päätyä muualle, kuin masuihin...

Olisi varmaan aiheellista hankkia isompi tabletti?

...ja ehkä myös pöytyä? Vai miksi puolet ruuasta päätyy aina lattialle?

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Tärkeintä on kunnon eväät!

En tiedä teistä muista, mutta minulle talviulkoilussa parasta on aina ollut eväät. Lämmin kaakao, mehu tai kahvi korpun, voileivän tai pullan kanssa. Joskus on saatettu latulenkin varrella paistaa makkaraakin. Erityisen ylpeä olin, kun tämä eväsperiaate näkyi siirtyneen myös meidän isompaan neitiin. Viiden minuutin luistelun jälkeen jo tuli kysymys "missäs ne meidän eväät on?!"

"Kaako ja korppu yhteen soppii.."
 Äitinsä tyttö. <3

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Normipäivä

Kun tytöt on saatu päikkäreille, koneellinen (punaista) pyykkiä kuivumaan, pissaiset lakanat pesukoneeseen, kestovaipat pakattua ja keittiö siivottua, on aika istua sohvalle puikkojen ja langan kanssa. 

Kirjastosta lähti eilen mukaan tämä kirja:


Langan ja puikkojen seurassa voi hyvällä omallatunnolla nauttia myös kupin kahvia ja viime viikolla ystävältä postissa tulleen Geisha harmony -patukan.

Parhautta.

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Vuoden mutsi



ÄitiVaimo Elämää, ei sen enempää -blogista heitti minua Vuoden mutsi -haasteella. Tarkoitus olisi siis täydentää alla olevat kymmenen kohtaa ja antaa haastetta eteenpäin vähintään yhdelle mutsibloggaajalle. Aluperin haaste on peräisin Vuoden mutsi - blogista.

1. Tunnen itseni vuoden mutsiksi... kun takana on pitkä päivä tyttöjen kanssa kotona, ja saan illalla iltasuukon vanhemmalta neidiltä "kauniita unia rakas äitinen!"-kommentin saattelemana.

2. Lapsiperhe-elämässä haasteellisinta on...hermojen kestäminen. Äitini ystävällä on 7 lasta, mutta silti aina kun olemme käyneet heidän luonaan kylässä, on äiti rauhallinen kuin viilipytty. Miten on mahdolista?! Mä ainakin kiehun useita kertoja päivässä, koska mikään ei kuitenkaan mene sinne päinkään, miten on suunniteltu... Lehmän hermot tänne, kiitos!

 3. Suurin lapseltani saama kohteliaisuus on se, kun hän...kertoo että "äiti, olet ihana", vaikka mitään erityisen ihanaa tai tavallisuudesta poikkeavaa ei olisikaan tapahtunut.

 4. Kello 12 yöllä olen yleensä... nukkunut makeasti jo pari tuntia!

 5. Kello 8 aamulla olen yleensä... väsynyt. Viikonloppuisin tosin usein myös yhä nukkumassa :D

 6. Haluaisin sanoa lapsen/lasten isälle, että... ilman sinua mistään ei tulisi mitään. Ja ihanaa että valitsit minut!

7. Haluaisin sanoa omalle äidilleni, että... kiitos tuesta nyt ja aina. Ilman sinun kuulevia korviasi ja näkeviä silmiäsi en olisi nyt tässä.

8. Viimeksi kiroilin, kun... sain järjettömiä lastenkasvatusohjeita, taholta, jolla ei itsellään ole mitään kokemusta lapsista.

9. En ole koskaan osannut...stressata kotitöistä kotona ollessani. Mielestäni minun päätehtäväni kotiäitinä on olla läsnä lapsilleni, eikä ylläpitää sisustuslehden keskiaukeama -kotia.

 10. Parasta, mitä housut jalassa ja ilman lapsia, voi tehdä on...hiljentyä hetki. Oikeastaan ihan sama missä ja miten tämä tapahtuu, mutta omille ajatuksille ja omalle itselle pitää olla aikaa!

Siirrän haasteen Blogi, jolla ei ole nimeä -blogin Annalle, jonka kanssa olemme tunteneet "aina", ja jonka äitiydestä olen iloinnut vilpittömästi heti raskausuutiset kuultuani. On mahtavaa, että saamme jakaa myös niin hienon ja upean asian, kuin äitiys!