Meidän pääsiäisestä on vain vähän kuvia, mutta muutamia juttuja haluan silti jakaa.
Jotkut ihmiset syövät elääkseen, itse kuulun niihin, jotka elävät syödäkseen. Pahaa ruokaa ei kannata syödä ja hyvä mieli tulee kun saa jotain oikein herkullista nassuunsa ja massuunsa. Erityisesti herkut ovat lähellä sydäntäni! Herkkuaarteet löydän lähes poikkeuksetta Kinuskikissalta, kuten nämäkin maapähkinävoimuffinsit.
Pääsiäisenä syötiin myös kevyen raikasta jugurttikakkua, mutta kuva siitä on vielä matkalla...
Rairuohot laitettiin asiaan kuuluvasti kasvamaan jo ennen
Palmusunnuntaita, ja ne kasvoivat ylipitkiksi ja erittäin hävyttömän
näköiseksi jo ennen Pitkäperjantaita. Niistä ei siis ole kuvia. Kuvia
ei ole myöskään niistä ihanan keltaisista pikkutipu-koristeista, jotka
muuttivat muotoaan vuosikkaan pikkuneidin käsittelyssä. Pulskista
tipuista tuli pitkiä, hoikkia ja erittäin kuolaisia!
Etupihan portaille, vanhaan peltiseen kastelukannuun, löytyi pajun oksia miehen työmatkan varrelta. Hiukan pelotti, miten paperiset koristemunat kestävät tuulta ja räntää, mutta hyvin näyttivät pärjäävän. Pari askelmaa alempana näkyy reppanat narsissit, joiden kukkia ei näy vieläkään. Pitäisiköhän ne nostaa pariksi päiväksi sisälle..?
Loppuun vielä ihana pikkunoita, joka roikkui pääsiäisenä meidän oven pielessä. Tekisi mieli sanoa, että itse olen noidan tehnyt, mutta se olisi vale. Olen pohjattoman kateellinen sille ihmiselle, joka on keksinyt askarrella näin hulvattoman hauskan koristeen. Sain noidan pääsiäislahjaksi äidiltäni, joka oli ostanut sen työkaveriltaan. En teidä oliko työkaveri väsäillyt noitia yön pimeinä tunteina, vai kentie joku hänen tuttunsa. Hieno se on silti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti